Koti

 Hiphei. Ollaan nyt vietetty viikko meidän Bali-kodissa. Oltiin kaikki vähän varautuneita kämpän suhteen, mut ku perille päästiin niin pääs helpotuksen huokaus. Taloa oli siivottu tosi paljon sitten viime näkemän. Vessat oli paljon kutsuvammat puhtaana ja meille oli hankittu suihkukin, oujeejejeeejejjejssh!

Olkkaria // keittiöö // vessaa nro1 // etupihaa

Meidän talossa on siis neljä makuuhuonetta, olkkari, kaks vessaa, keittiö, eteinen ja ylä- ja ala-aulat. Kaikki siis kahdessa kerroksessa. Yläkerran aula on ikään ku ulkotilaa, joka johtaa suoraan alas vievään portaikkoon. Toisin sanoen joku vois siis tulla meille yläkautta ilman minkään näkösiä ovia.  Pelkoo ei kuitenkaan moisesta oo. 

Yläkerta on muutenki meidän ykköshengailupaikka, sillä se on tosiaan ns. ulkona ja iltasin siellä on ihanan viilee ku tuulee.

Minä ja Janni nukutaan yhessä makkarissa ja yhessä sit taas Reija ja Helena. Yks lukollinen makkari on tavaroitten säilytystä varten ja yks on taas lukossa muuten vaan. Siihen meillä ei oo avainta. Tykkään meidän talosta muuten tosi paljon, mut on tosi hassua, että siellä ei oo melkeen mitään kalusteita. Pelkästään meidän makkareissan on sängyt ja pöydät/kaapit, mut muuten on aika autioo. Toissapäivänä saatiin tosin uus sisustuselementti olkkariin, jääkaappi. Muuten olkkarissakaan ei oo mitään. Keittiö pieni, eikä sinne mahu mitään ylimäärästä.

 Meidän talossa on tosi paljon tämmöstä laatotettua taidetta. On leijoania ja kaloja ja kissoja ja kukkia ja ja ja ja ja. Huomaatteko mikä tässä kuvassa mättää?

Oikeessa alalaatassa on päätön lintu ja keskimmäisen vasemmassa yläkulmassa pelkkä pää.

Meidän oikein auttavainen vuokraemäntä oli hankkinu meille tosiaan sängyt ja systeemit, mut peittoja ei ollu. Eilen tuli sit peitotki, mut eka viikko nukuttiin melkeen kokonaan pyyhkeet peittona. Onneks kylmyys ei oo ollu ongelma. Joskaan ei kuumuuskaan, koska meille hankittiin myös ilmalämpöpumput yms. ilmastointisysteemit molempiin nukkumistarkotuksellisiin makkareihin.

Unen saamiseen ja laatuun vaikuttaa kuitenki jonkin muu asia ku peitottomuus. Luonto pitää jäätävää mökää täällä. Ekanaki on heinäsirkat jotka sirittää ihan jäätävää siritystään. Niitten ääni on kuitenki tasanen, joten se ei haittaa. Minun ja Jannin makkarin seinän toisella puolella on kuitenki jonki näkönen sammakkoarsenaali joka kurnuttaa semmosella volyymilla, että kämppäkaverini on tosiaanki viettäny unettomia öitä niitten takia. Miulla se ei oo onneks paljoo vaikuttanu, mut alussa oltiin kyllä ihan hoo-moilasina et kuin semmonen ääni voi sammakosta tulla. Huh. Sirkkojen ja sammakoitten lisäks naapurusto on täynnä kanoja ja kukkoja, jotka pitää taas ihan omaa mekkalaansa. Niitten ääni on miusta ehkä häiritsevin. Meidän ihan naapurissa on myös koulu, jonne lapset tulee tosi aikasin aamulla. Ja ne HUUTAA. Ne huutaa välitunneilla ja ne huutaa tunnilla. Rauha laskeutuu vasta sitten, kun ne pääsee koulusta.

Kaikki nää äänet kuuluu tosi selvästi, koska katon rajassa on suoria reikiä seinän läpi ulos. Niissä on vaan pienet muovit eessä ettei raivosammakot hypi sisään.

  Reija ja Teija etukuistilla valmiina tarpomaan töihin. // Paikallinen keskisormen pitunen heinäsirkka yläkerrassa. Ei ihme että sirkutus on kova.

Koti on aika erilainen kun koti Kontiolahdella tai koti Turussa, mutta on se kyllä silti koti. Työmatkaa kävellessä paikalliset kysyy meiltä usein, että mihin ollaan menossa. On aika hauskaa vastata niille, että kotiin. :) 

Teputtaja